“Härkää sarvista” (J.Katainen)
Käsillä oleva talouden taantuma ja laman uhka painavat raskaasti henkistä ilmapiiriä maassamme. Uutiset yt-neuvotteluista, lomautuksista ja irtisanomisista synnyttävät epävarmuutta ja lisäävät kansalaisten turvattomuuden tunnetta.
Lisääntyvä turvattomuuden tunne tekee ihmisistä varovaisia taloudellisissa ratkaisuissaan. Epävarmuuden kasvu heikentää valmiutta ottaa taloudellisia riskejä. Yhteiskunnan hyvän toiminnan kannalta on kuitenkin tarpeen että ihmisissä olisi rohkeutta ja luottamusta selviytymiseen tulevaisuuden haasteista. Rohkeutta tarvitaan koulutuksen hankkimiseen. Rohkeutta tarvitaan yrityksen perustamiseen. Rohkeutta tarvitaan uuden kodin perustamiseen. Rohkeutta tarvitaan lasten hankkimiseen. Rohkeutta tarvitaan elämän perushankintojen tekemiseen velkarahalla. Rohkeutta tarvitaan muuttamiseen uuden työpaikan perässä.
Suomalaisilla on ollut tätä rohkeutta menneinä vuosina. Mistä tämä rohkeus on saanyt alkunsa? Mikä on saanut aikaan sen, että vain harvat ovat masentuneet ja moni on epävarmuudenkin aikana tarttunut härkää sarvista? Suomalaisten rohkeuden keskeinen perusta on ollut laaja pohjoismainen hyinvointivaltio. Pohjoismaisen mallin keskeinen idea on laajassa julkisessa vakuutusmenettelyssä, jossa sosiaaliturva tuo laajan suojan silloin, kun jokin elämän riski toteutuu. Veroina kerättävät maksut palautuvat kansalaisille sosiaaliturvana elämänkaaren eri vaiheissa, tarpeen mukaan. Osa vakuutusturvasta toteutuu myös kansalaisten välisenä solidaarisuutena. Ne, joita riskit eivät kohtaa, osallistuvat “vakuutusmaksuillaan” kohtuullisen turvan tuottamiseen niille, joita riskit ovat kohdanneet.
Suomen ja muiden pohjoismaiden taloudellinen menestys perustuu juuri siihen, että hyvinvointivaltio on tuottanut niin vahvaa turvallisuutta riskien varalta. Esimerkiksi pankkien valmius myöntää pitkiä asuntolainoja on seurausta siitä, miten meillä kansalaisen taloudellinen turva järjestyy poikkeustilanteissa. Jos todella toivotaan, että suomalaiset jatkossakin ovat ennemmin rohkeita kuin masentuvia, on pidettävä huoli siitä, että laajan hyvinvointivaltion perusrakenteiden purkamiseen ei ryhdytä, vaan niitä ennemminkin vahvistetaan.
Uskon, että kansalaiset ovat jatkossakin valmiita tarttumaan härkää sarvista, kunhan laajan julkisen sosiaaliturvan perusta pidetään kunnossa.